Rodos muistoja part 2 -Perhoslaakso

Toinen lomapäivä Ixiassa valkeni todella lämpöisenä. Lämpötila nousi päivän kuluessa yli +40 asteen. Olimme jo edellisenä päivänä päättäneet mennä heti aamusta käymään Perhoslaaksossa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Rodoksen lentokentältä Theologos kylän läheisyydessä. Oma hotellimme sijaitsi melko lähellä lentokenttää, joten matkaa Perhoslaaksoon tuli yhteensä hieman vajaa 20 kilometriä. Pakkasimme matkaan mukaan kummallekin isot vesipullot ja jalkaan laitoimme tukevat kengät. Hyppäsimme ilmastoituun autoon ja matka taittui mukavasti noin puolessa tunnissa.

Perhoslaakso on siis nimensä mukaisesti laakso, jonne Panaxia Quadripunctaria -lajin perhoset saapuvat kesäisin sankkana joukkona. Kun saavuimme Perhoslaakson portille, ensimmäinen tehtävä oli valita halusimmeko kävellä laakson läpi alhaalta ylös vai tahtoisimmeko mielummin kyydin ylös Kalopetran luostarille, jolloin voisimme ainoastaan laskeutua ylhäältä laakson läpi takaisin alas. Vaikka lämpötila alkoi hipoa jo reippaasti yli +40 astetta, päätimme siitä huolimatta olla reippaita ja kävellä ylös laakson läpi.

Laaksossa kävellessä tuli jotenkin unenomainen tunne tai aivan kun olisi ollut jossakin keiju -satujen maisemissa; puiset sillat johdattivat joen yli, pieniä vesiputouksia ja luonnonlähteitä näkyi joka puolella, kulkureitit mukailivat luontoa ja perhoset lentelivät ympärillä koko matkan aina alhaalta ylös asti. Aika tuntui katoavan jonnekin.

Ylhäällä, siinä johon laakso loppuu, on kahvila, jossa päätimme pitää tauon. Jos laaksossa lämpötila oli tuntunut kohtuulliselle, eikä mitenkään erityisen kuumalle, niin kahvilalle päästessämme koko lämmin ilmamassa tuntui vyöryvän päälle. Istuimme siinä kahvilan pöydässä ja todellakin valuimme hikeä. Vesitäydennys tuli tarpeeseen ennen kun jatkoimme vielä pätkän matkaa kivisiä portaita ylemmäksi Kalopetran luostarille.

Kalopetran luostari on vuonna 1782 rakannettu kaunis valkoisista rakennuksita koostuva alue, jonka sisätilat, ja erityisesti kirkko-rakennus, ovat ehdottomasti vierailemisen arvoiset. Meille ne ainakin tarjosi hetken aikaa huojennusta kuumalta auringonpaisteelta.

Luostari alueen sisäpihalta avautuu upea näköala aina merelle saakka. Pienestä luostarikaupasta on mahdollista ostaa mukaan luostarista muistuttavia matkamuistoja ja esineitä.

Kun palasimme takaisin hotellille oli lämpötila kohonnut jo reippaasi +45 asteeseen ja lounaan jälkeen päätimme viettää loppupäivän rannalla aurinkotuolissa lötkötellen ja meressä uiden. Rodoksen kaupunkiin tutustuminen jäisi seuraavaan päivään.

<3 Hanna