Maidoton Sienipasta -testissä Aito Kauraruoka

Kerroin eräässä aiemmassa postauksessa kuinka olen ihastunut ikihyväksi Kaslinkin Tahto -rahkoihin. Nyt tämä kouvolalainen perheyritys onnistui yllättämään minut toisella tuote brändillään. Kyseessä on Kaslink Aito tuoteperhe, jonka tuotteet ovat maidottomia. Maidon sijasta on käytetty kauraa. Tuoteperheeseen kuuluvat Aito Kaurajuoma Mustikka ja Aito Kauraruoka.

Ensimmäisenä testiin pääsi Aito Kauraruoka:

Sienipasta

500 g pastaa
200 g sieniä (itse käytin ruskeita herkkusieniä)

200 g tuoretta pinaattia

1 kpl sipulia

valkosipulia oman maun mukaan (itse laitoin 3 kynttä)

1 prk (250ml) Kaslink Aito Kauraruokaa

2,5 dl raastettua juustoa (parmesan, emmental yms. Violifen maidottomat juustot)

suolaa

pippuria

ripaus chiliä

Keitä pasta pakkauksen ohjeen mukaan kypsäksi. Valuta pasta hyvin ja jätä se lävikkön odottamaan. 

Pilko sienet, sipuli, valkosipulin kynnet sekä tuorepinaatti.

Kuumenna pieni määrä öljyä paistokasarissa ja kuullota sieniä sekä sipuleita parin minuutin ajan. Lisää sen jälkeen joukkoon pinaatti ja kuullota aineksia vielä noin minuutin ajan. 

Lisää nyt joukkoon Aito Kauraruoka ja kiehauta.

Tässä vaiheessa hieman jännitti, että mitä tapahtuu. Aito Kauraruoka kuitenkin reagoi täysin samalla tavalla kuin ihan perus maitopohjainen ruokakermakin. Ainakaan en itse huomannut mitään eroa. Oli myös pakko maistaa tässä vaiheessa, että millaisen maun Kauraruoka antaa. Maku oli ihanan pehmeä ja sopi aivan täydellisesti ainakin juuri sillä hetkellä pannulla olevien aineksien kanssa.

Kaada viimeisenä joukkoon keitetty pasta sekä juustoraaste. Mausta suolalla, pippurilla ja chilillä. Kääntele pastaa hetken aikaa pannulla ja anna muhia hetki jälkilämmöllä. Katso kuitenkin ettei pasta pala kiinni kasariin.

Laita pasta tarjoiluastiaan ja ripottele vielä päälle juustorastetta. Valmista tuli! Ja se tärkein eli maku... Ihan 5/5!

Aito Kauraruoka pääsee meillä varmasti osaksi kaikkia ruokia, johon ruokakermaa käytetään. Ja koska kyseessä on maustamaton tuote, on siitä helppo maustamalla tuunata juuri sen makuinen versio kun haluaa.

Seuraavaksi testiin lähtee Aito Kaurajuoma Mustikka...

<3 Hanna

Rodos muistoja part 3 -Rhodoksen kaupunki

Lauantain lämpöisyys jatkui myös sunnuntaina, joten hotellin uima-altaan kutsu oli niin kova, että koko sunnuntaipäivä meni auringosta nauttien ja uiden. Vierailu Rhodoksen kaupungissa siirtyi siis maanantaille. Toisaalta sunnuntaina kaikki kaupatkaan eivät olisi olleet avoinna, joten siinäkin mielessä viikon aloittaminen shoppailulla tuntui parhaalle idealle.

Maanantai aamuna heärsimme todella hyvissä ajoin aamiaiselle. Olimme edellisenä iltana punninneet kahta eri vaihtoehtoa, jolla pääsisimme Rodoksen kaupunkiin. Taksimatka perille maksoi 8 euroa eli 4 euroa per henkilö ja bussimatka taas alle kaksi euroa per henkilö. Päädyimme valitsemaan bussin siitäkin huolimatta, että ne ovat usein ruuhkaisia. Meillä kuitenkin kävi sen verran hyvä tuuri, että bussissa mahtui hyvin istumaan eikä bussi tullut lähellekkään täyteen. Matka kesti noin 15 minuuttia.
Hyppäsimme ulos bussista Nea agora -asemalla, joka on vanhankaupungin ja sataman vieressä.

Rodoksen vanhakaupunki hurmasi kummatkin heti ensi silmäyksellä. Aivan kun olisi ollut keskellä historiallisen näytelmän lavasteita. Näyttelijöiden puvustus ei vaan ollut kunnossa. Kävelimme kaupungin katuja useamman kilometrin verran ja ihastelimme pieniä putiikkeja sekä ravintoloita että kahviloita. Kaikkia sivukatuja emme millään ehtineet käydä tutkimassa, sillä vanhakaupunki on yllättävän laaja.

Tunnelmallisista ravintoloista ja putiikeista huolimatta jätimme lounaan syönnin ja ostosten teon Rodoksen "uuden kaupugin" puolelle, sillä vanhankaupungin hinnat olivat moninkertaiset.

Rodoksen kaupungin ostosmahdollisuudet ovat kattavat. Ainakin me saimme monta tuntia kulumaan kiertäessämme eri putiikkeja, joissa melkein jokaisessa oli jonkinlainen alennusmyynti menossa. Vaikka liikkeissä olikin hyvät ilmastoinnit, niin ei sovituskopissa viitsinyt vierailla turhan usein, sillä vaatteiden sovittaminen ja nihkeä iho eivät olleet kovin mukava yhdistelmä. Siitäkin huolimatta muukamme tarttui hyvä määrää uusia vaatteita ja asusteita Suomeen vietäväksi.

Kello oli jo reippaasti yli neljän kun menimme odottamaan bussia Nea agoran bussiasemalle. Totesimme kuitenkin melko pian, että bussi tulisi olemaan aivan täynnä eikä kumpaakaan huvittanut ahtautua ostoskassien kanssa ruuhkabussiin. Kävelimme siis läheiselle taksi-asemalle ja huristelimme taksikyydillä takaisin hotellille. Lomamatkan puoliväli oli ylitetty.

<3 Hanna

Rodos muistoja part 2 -Perhoslaakso

Toinen lomapäivä Ixiassa valkeni todella lämpöisenä. Lämpötila nousi päivän kuluessa yli +40 asteen. Olimme jo edellisenä päivänä päättäneet mennä heti aamusta käymään Perhoslaaksossa, joka sijaitsee noin 10 kilometrin päässä Rodoksen lentokentältä Theologos kylän läheisyydessä. Oma hotellimme sijaitsi melko lähellä lentokenttää, joten matkaa Perhoslaaksoon tuli yhteensä hieman vajaa 20 kilometriä. Pakkasimme matkaan mukaan kummallekin isot vesipullot ja jalkaan laitoimme tukevat kengät. Hyppäsimme ilmastoituun autoon ja matka taittui mukavasti noin puolessa tunnissa.

Perhoslaakso on siis nimensä mukaisesti laakso, jonne Panaxia Quadripunctaria -lajin perhoset saapuvat kesäisin sankkana joukkona. Kun saavuimme Perhoslaakson portille, ensimmäinen tehtävä oli valita halusimmeko kävellä laakson läpi alhaalta ylös vai tahtoisimmeko mielummin kyydin ylös Kalopetran luostarille, jolloin voisimme ainoastaan laskeutua ylhäältä laakson läpi takaisin alas. Vaikka lämpötila alkoi hipoa jo reippaasti yli +40 astetta, päätimme siitä huolimatta olla reippaita ja kävellä ylös laakson läpi.

Laaksossa kävellessä tuli jotenkin unenomainen tunne tai aivan kun olisi ollut jossakin keiju -satujen maisemissa; puiset sillat johdattivat joen yli, pieniä vesiputouksia ja luonnonlähteitä näkyi joka puolella, kulkureitit mukailivat luontoa ja perhoset lentelivät ympärillä koko matkan aina alhaalta ylös asti. Aika tuntui katoavan jonnekin.

Ylhäällä, siinä johon laakso loppuu, on kahvila, jossa päätimme pitää tauon. Jos laaksossa lämpötila oli tuntunut kohtuulliselle, eikä mitenkään erityisen kuumalle, niin kahvilalle päästessämme koko lämmin ilmamassa tuntui vyöryvän päälle. Istuimme siinä kahvilan pöydässä ja todellakin valuimme hikeä. Vesitäydennys tuli tarpeeseen ennen kun jatkoimme vielä pätkän matkaa kivisiä portaita ylemmäksi Kalopetran luostarille.

Kalopetran luostari on vuonna 1782 rakannettu kaunis valkoisista rakennuksita koostuva alue, jonka sisätilat, ja erityisesti kirkko-rakennus, ovat ehdottomasti vierailemisen arvoiset. Meille ne ainakin tarjosi hetken aikaa huojennusta kuumalta auringonpaisteelta.

Luostari alueen sisäpihalta avautuu upea näköala aina merelle saakka. Pienestä luostarikaupasta on mahdollista ostaa mukaan luostarista muistuttavia matkamuistoja ja esineitä.

Kun palasimme takaisin hotellille oli lämpötila kohonnut jo reippaasi +45 asteeseen ja lounaan jälkeen päätimme viettää loppupäivän rannalla aurinkotuolissa lötkötellen ja meressä uiden. Rodoksen kaupunkiin tutustuminen jäisi seuraavaan päivään.

<3 Hanna

Rodos fiiliksiä part 1

Tuntuu, että tämä kesä on mennyt yhdessä hujauksessa. Tai no nythän ollaan vasta heinäkuussa, mutta omalta osalta kesäloma on jo takana päin eikä Suomen kuuluisat kesäsäät ole varsinaisesti hellineet. Nyt kun paluuta arkeen on jo viikon verran harjoiteltu, on hyvä hetki palata hetkeksi takaisin lomalle lämpimään Kreikkaan.

Olimme jo maaliskuussa varanneet ystäväni Iinan kanssa matkan Rodoksen saarelle Ixiaan. Ja kun lentokone viimein kesäkuun toiseksi viimeisenä päivänä nousi ilmaan Helsinki-Vantaan lentoasemalta, oli fiilikset korkealla. Takana oli kiireinen kevät ja alku kesä, joten lomaa oli todella odotettu. Mitään erityisiä suuria aikataulutettuja suunnitelmia emme olleet tehneet eli koska loman tarkoituksena oli ainoastaan rentoutua, olimme päättäneet mennä ihan fiilispohjalta. Tehdään mitä mieli tekee.

Perjantai aamu valkeni Ixiassa takuuvarmasti aurinkoisena ja lämpöä oli 38 astetta. Aamupalan jälkeen suuntasimme ulos tutkimaan mitä kaikkea heti hotellin läheisyydestä löytyy. Aurinko ja lämpö tuntui aivan ihanalle ja pieni tuulenvire teki säästä täydellisen. Päätimme viettää tuon ensimmäisen päivän rannalla, sillä torstainen iltalento väsytti vielä kumpaakin hieman. Hotellillamme ei ollut omaa yksityistä rantaa, mutta aurinkotuoleilla ja -varjoilla varustettu maksullinen ranta löytyi heti tien toiselta puolelta. Koko päivä rannalla maksoi kahdelta henkilöltä 5 euroa, jonka pulitti ihan mielellään, sillä ranta oli siisti ja rauhallinen. Teimmekin muutaman päivänä niin, että vietimme aamun hotellin uima-altaalla ja siirryimme rannalle iltapäivällä loppu päiväksi.

Ixiassa rannat ovat hieman kivikkoisia, mutta ainakaan omaa rantaelämystäni se ei haitannut millään tavalla, sillä tuon pienen kivikkoisen osuuden jälkeen pohja on täyttä hiekkaa. Itse en kokenut tarpeelliseksi käyttää kenkiä ylittääkseni tuon kivikkoisen osuuden mereen mentäessä, mutta kaikista rannan lähikaupoista oli mahdollista ostaa itselleen uimakengät, jos siltä tuntui.

Juuri tuon kivikkoisuuden vuoksi rannat Ixiassa ovat yleensä rauhallisia ja sehän sopi meille todella mainiosti. Saimme ihan kaikessa rauhassa lojua auringossa, lukea kirjaa, käydä välillä pulahtamassa lämpimään meriveteen ja ottaa jopa päivätorkut. Riittävästä aurinkosuojasta kannattaa kutenkin pitää huolta, jos haluaa välttää palamisen. Me käytimme koko loman ajan suojakertoimella 50 varustettua aurinkorasvaa ja huolehdimme ihon rasvaamisesta heti auringon oton jälkeen joka ilta. Hatun käyttäminen on myös suositeltavaa ihan jo pelkän auringonpistoksen välttämiseksi ja hiusten suojaamiseksi. Oma vaalea tukkani ainakin vaaleni heti kahden ensimmäisen päivän aikana monta astetta auringon vaikutuksesta. Joka ei kyllä ollut mitenkään huono asia, kunhan vaan muistin iltaisin helliä hiuksiani hyvällä hoitoaineella.

Ensimmäisenä iltana oli ihanaa huomata kuinka helposti ja nopeasti kummatkin olivat onnistuneet vaihtamaan lomavaihteen päälle.  Me kun olemme kummatkin melkoisia suorittajia ja huolehtijoita. Siinä viinin äärellä juuri ennen kuin perjantai vaihtui lauantaiksi tiesimme, että tästä lomasta tulisi juuri niin hyvä kun olimme päättäneetkin.

<3 Hanna