VENN -ystävien, ruuan ja viinin rento kohtaamispaikka

Olen jo muutaman kuukauden halunnut käydä tutustumassa Helsingissä Mikonkadulle huhtikuussa avattuun VENN-ravintolaan. VENN  lupaa nettisivuillaan olevansa viehättävän rempseä paikka, jonne on helppo piipahtaa drinkille ja syömään vaikkapa shoppailun lomassa ja ehkä jopa unohtua saman tien iltamyöhään asti. Ystävän voi tuoda mukanaan tai lainata VENN:stä. Itse otin mukaani ystäväni Maijan, jonka kanssa näemme melko harvoin pitkän välimatkan vuoksi, mutta nyt kummallakin sattui olemaan samaan aikaan vapaata ja kummatkin olivat vielä samassa kaupungissa, joten aamusalin ja uinnin jälkeen kassit kantoon ja tennarit kohti VENN:iä.

Olimme päättäneet kokeilla miten VENN istuu lounaspaikaksi aamuliikunnan jälkeen kahdelle nälkäiselle ystävykselle. Astuimme sisään ravintolaan, jossa näytti olevan runsaasti tilaa ja tilana paikka näytti avaralle. Tästä heti iso plussa. Tiedättehän ne ravintolat, joissa pöydät on aseteltu niin tiiviisti, että koko ruokailun ajan tuntuu sille, että takana istuva pöytäseurue hönkii niskaasi ja voisit helposti haarukoida vieressä istuvan pöytäseurueen ruuat omalle lautasellesi. VENN:ssä tätä ongelmaa ei näyttänyt olevan, vaan pöydät on sijoiteltu niin, että jokaiselle seurueelle jää juuri se tarvittava määrä yksityisyyttä, joka tarvitaan viihtyisään kokemukseen.

Tiskin takaa meitä tervehdittiin heti iloisesti ja kerrottiin, että saamme vapaasti valita minne haluamme istahtaa. Valitsimme kahdesta sohvasta, rahista ja pöydästä koostuvan kokonaisuuden. Ruokalistat tuotiin saman tien eteemme ja kun kerroimme. että olemme tulleet lounaalle, tarjoilija alkoi esitellä meille ruokalistan tarjontaa ja kertoi kattavasti, mitä eri vaihtoehdot listalla pitivät sisällään. Kysymyksemme valitsemamme ruuan mahdollisista allergisoivista raaka-aineista luvattiin selvittää keittiöstä. Saimme myös hyvää apua viinin valintaan.

VENN:ssä ruokalistan voi jakaa kuuteen osaan: cocktail bites, levyt, laudat, burgerit, sänkkärit, salaatit ja karkki-kivaa. Jokaiselle siis löytyy jotakin, ja suurin osa ruuista on helppo jakaa ystäväporukan kesken. Päädyimme Maijan kanssa Kana-Avokadolevyyn, joka tarkoittaa broileria, avokadoa ja aurinkokuivattua tomaattia uunissa paistetun leivän päällä. Alkupalaksi saimme hakea ravintolan omasta popcorn-koneesta poppareita pieniin pinkkeihin pahvi kippoihin. Virkistävän erilaista.

Ruokaa emme joutuneet odottamaan pitkään ja siinä viiniä maistellessa ja kuulumisia vaihtaessa aika todella tuntui lentävän.

Ruokailun aikana tarjoilija kävi varmistamassa, että pöydässämme on kaikki hyvin ja että ruoka varmasti maistuu.  Mukavaa huolenpitoa asiakkaista, johon VENN:in kokoisissa ravintoloissa, varsinkin Suomessa, liian harvoin törmää. Viihdyimme niin hyvin, että päätimme vielä juoda, tarjoilijamme Jennin, suosittelemat vanilja cappuccinot jälkiruuaksi.

Lähtiessämme meille vielä huudeltiin mukavat päivänjatkot.

En tiedä johtuiko se viinistä, hyvästä seurasta, maistuvasta ruuasta, hyvästä palvelusta, rennosta sekä viihtyisästä ilmapiristä vai näistä kaikista yhteensä, mutta ravintolakokemuksena ihan 5/5. Täydellinen paikka käydä lounaalla, ihan vaan niillä parilla drinksulla ystävän/ystävien kanssa tai istumassa iltaa ihan pitkän kaavan mukaan. VENN:ssä tämä kaikki onnistuu ilman sitä kuuluisaa pönöttämistä.

Ja takaisinhan me tullaan ihan varmasti, sillä karkki-kivan verran jäi karkkihammasta kolottamaan. Ja onhan VENN:in erikoisuus, VENNsday eli ystäväilta, vielä kokematta.
VENN löytyy Helsingistä Mikonkatu 4:sta.

<3 Hanna

Mango-Kookos Rahkakakku

Nyt kun juhannukset on juhlittu, on monella tänään edessä paluu arkeen. Toisille taas juhannus oli startti kesälomaan. Oma juhannukseni sujui rauhallisissa ja perinteisissä merkeissä lapsuuden maisemissa Valkeakoskella: Grillailtiin, keitettiin uusia perunoita, äiti teki minulle kukkaseppeleen, saunottiin, käytiin katsomassa juhannuskokkoa ja ihan vaan otettiin iisiä. Säästä ei ehkä niinkään voinut nauttia, niitä muutamaa auringon pilkahdusta lukuun ottamatta.  

Ruoka oli jälleen kerran suuressa roolissa juhannuksena, ja minun vastuullani oli tänä vuonna kehittää jokin jälkiruoka. Olin jo hetken aikaa mielessäni kehitellyt ideaa kakusta, joka olisi vähän niin kuin juustokakku, mutta ilman tuorejuustoa. Ja tässä se tulee Mango-Kookos rahkakakku, joka muuten maistui rahkaa normaalisti karttavalle herkkusuullekin, ja jota aluksi luultiin ihan tavalliseksi juustokakuksi. Tätä kakkua voisi siis ehkä sanoa juustokakun terveelliseksi serkuksi, joka on lisäksi todella helppo valmistaa:

Mango-Kookos rahkakakku

Pohja:
250 g digestivekeksejä
190 g vauvojen mangososetta

Täyte:
3 prk laktoositonta maitorahkaa (3x250 g)
3 prk kookoksen makuista Skyr rahkaa (3x170 g)
1 kpl syöntikypsää mangoa
8 kpl liivatelehteä
Steviaa makeutukseen oman maun mukaan

Pinnalle:
Esim.
Tuoreita marjoja (mansikoita, mustikoita, vadelmia)
Mangon lohkoja
Kookoshiutaleita
Mitä itse haluat

Vuoraa irtopohjavuoka leivinpaperilla. Itselläni oli käytössä halkaisijaltaan 24 cm irtopohjavuoka.

Valmista pohja hienontamalla keksit tehosekoittimella. Lisää joukkoon mangosose. Painele pohjaseos vuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet kulhoon kylmään veteen likoamaan.

Kuori mango ja leikkaa lohkoiksi. Laita mangon lohkot sekä maitorahka tehosekoittimeen ja sekoita tasaiseksi massaksi. Kaada seos kulhoon odottamaan.

Notkista Skyr kookos-rahkat tehosekoittimessa ja kaada tämän jälkeen kookosrahka samaan kulhoon mangorahka seoksen kanssa. Sekoita tasaiseksi ja mausta tarpeen tullen stevialla.

Kuumenna kattilassa noin 1 dl vettä kiehuvaksi ja sulata joukkoon liotetut liivatteet. Muista puristaa liivatteista ylimääräinen vesi pois ennen kun sulatat ne kiehuvaan veteen. Sekoita liivatevesi rahkaseokseen.

Kaada rahkaseos irtopohjavuokaan ja peitä vuoka kelmulla. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vähintään kolme tuntia.

Irrota vuoan reunukset ja siirrä kakku tarjoilulautaselle. Koristele haluamallasi tavalla.

Kokeile rohkeasti myös erilaisia makuyhdistelmiä. Maitorahkaa on helppo maustaa mieleisekseen ja kauppojen valikoimista löytyy paljon erilaisia makurahkoja.

Kakusta saa muuten gluteenittoman käyttämällä pohjaan gluteenittomia keksejä. Kokeile myös eri makuisia soseita.

Maistuvia kakkuhetkiä!

Itse palailin eilen kotiseudultani Valkeakoskelta, jossa olin juhannuksen vietossa. Arki ei kuitenkaan pääse iskemään ihan niin lujasti, sillä itselläni kesäloma jatkuu vielä pätkän matkaa. Ja torstaina olisi lähtö kohti Rhodoksen aurinkoa.

Mukavaa maanantaita :)

<3 Hanna

Mango-Kookos Smoothie

Hitaiden ja kiireettömien sunnuntaiaamujen kunniaksi kippis tällä piristävällä ja hyvin täyttävällä smoothiella. Eikä muuten tee mieli namuja tämän jälkeen ;)

Mango-Kookos Smoothie 
(1 annos)

250 g (1 prk) laktoositonta maitorahkaa
1,5 dl tuoretta mangoa
1,5 rkl kookoshippuja
1 rkl kookosvesijauhevalmistetta (esim. Coco Hydro Sport)
1,5 dl laktoositonta maitojuomaa tai kaurajuomaa
Jääpaloja

Kuori mango ja pilko lohkoiksi. Laita rahka, mangolohkot, kookoshiput, kookosvesijauhe sekä maitojuoma/kaurajuoma tehosekoittimeen. Lisää lopuksi haluamasi määrä jääpaloja. Sekoita kaikki aineet tehosekoittimessa sekaisin.

Kaada smoothie lasiin ja koristele mangolohkoilla sekä kookoshipuilla.    

Tässä ohjeessa käytin Coco Hydro Sportin maustamatonta kookosvesijauhetta, jota olen jo hetken aikaa lisännyt oman palkkarini sekaan. Kookosvesihän on tehokas nesteyttäjä, joka vitalisoi koko kehoa. Se auttaa kehoa palautumaan urheilusuorituksen jälkeen paljon tehokkaammin kuin esimerkiksi perus vesi, ja juuri sen vuoksi olenkin ottanut ihan tavaksi jauheen sekoittamisen omaan palkkariini. Jauhemuotoisena kookosvesi on monikäyttöistä eli näin sen voi sekoittaa juurikin vaikka smoothien sekaan tai erilaisiin juomiin. Kookosvesijauhevalmista mahdollistaa myös sen, että minulla on aina kookosvettä kotona eikä tarvitse enää välttämättä kantaa kaupasta suuria määriä pulloja jääkaappiin. Jos pelkkä tavallinen kookosveden maku ei miellytä, on Coco Hydro Sport valmistetta saatavana myös maustettuina versioina. Kannattaa kokeilla!

<3 Hanna

Luxemburg Part 3

Viimeinen päivä Luxemburgissa. Aamu ei sään puolesta luvannut kovinkaan hyvää; vettä ei satanut, mutta tuuli oli melko kova ja aurinko oli piilossa paksun pilviverhon takana kun suuntasimme taas kohti kaupungin keskustaa. Saara oli jo aiemmin varannut meille pöydän La Table du Pain ravintolasta brunssia varten.

La Table du Pain sijaitsee aivan Place d´Armesin laidalla ja on leipomo tyyppinen ravintola, jonka brunssi kyllä todellakin vei kielen mennessään ja piti kylläisenä pitkälle päivään asti. Brunssia tarjoillaan aina viikonloppuisin kello kolmeen asti. Juuri tuohon brunssiaikaan ravintola on yleensä todella täynnä, ja pöytävaraus kannattaa todellakin olla, sillä ilman sitä ei brunsseilu välttämättä onnistu.

Brunssi menuun, jonka valitsimme kuului korillinen erilaisia leipiä, kolme eriliasta hilloa, vapaa valintainen kahvi, tuoremehua ja lautanen, jossa oli muun muassa kananmunaa ja pekonia. Jos brunssi ei nappaa niin La Table du Pain:sta löytyy myös lounasta ja suuri valikoima erilaisia leipomotuotteita eli miten päin tahansa paikka kannattaa käydä katsastamassa.

Brunssin jälkeen käväisimme vielä nopeasti hotellilla ja sillä välin sääkin koki ihme muutoksen; aurinko tuli esiin pilvien takaa ja tuuli tyyntyi. Sään parantuminen oli todella hyvä juttu, sillä olimme päättäneet, että juuri sunnuntaina menisimme tutustumaan Grund:iin. Grund on Luxemburgin kaupungin asutusalue, joka sijaitsee laaksossa keskustan alapuolella Alzette joen penkalla. Laaksoon voi laskeutua joko hissillä (hissi vaihtoehtoja on monia) tai sitten kävellä. Luxemburg Part 1 postauksessa mainittu lasinen Pfaffenthal Lift on yksi niistä hisseistä, joilla alas laaksoon voi laskeutua. Maisemia en edes ala kuvailla vaan annan kuvien puhua puolestaan:

Törmäsimme Grundissa moniin piknik seurueisiin ja pienissä viihtyisissä ravintoloissa sekä kahviloissa oli melkein tupaten täyttä. Kävelimme myös pienen nykytaide tapahtuman lävitse ja nautimme ilmassa tuoksuvasta kukkien tuoksusta. Saimme kulumaan Grundissa useamman tunnin ja loppu illan vietimme keskustassa. Luxemburgissa ei yleensä sunnuntaisin ole auki muuta kuin vain harvat ja tietyt kaupat, mutta juuri tuona sunnuntaina meillä kävi hyvä tuuri, sillä kyseessä oli kesäkuun ensimmäinen sunnuntai. Luxemburgin keskustan kaupat ovat auki joka kuun ensimmäinen sunnuntai kello kahdesta kello kuuteen.

Siinä istuessani viimeistä kertaa, ainakin juuri silloin, Cercle-Citéen portailla ja katsellessani aukiolla olevia ihmisiä ja kuunnellessani orkesterin soittamaa musiikkia tuntui jotenkin todella onnelliselta. <3

Seuraavia reissu päivityksiä, sitten Rhodoksen auringon alta.

<3 Hanna

Luxemburg Part 2

Lauantai aamu valkeni Luxemburgissa aurinkoisena ja todella lämpöisenä. Aamupalan jälkeen suuntasimme hieman shoppailemaan. Hintataso Luxemburgissa vaatteiden, kenkien ja asusteiden osalta on suurin piirtein Suomen tasoa ja sama koskee ravintolaruokailua. Kaupasta ostettaessa ruoka saattaa olla piirun verran halvempaa kuin Suomessa. Viini ja muu alkoholi onkin sitten huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Shoppailumme keskittyikin lähinnä alennusmyynteihin eikä keskustassa upeissa vanhoissa rakennuksissa sijaitseviin kalliisiin merkkiliikkeisiin.

Kun olimme viettäneet aamupäivän sisällä kaupoilla, teki kummankin mieli päästä ulos auringonpaisteeseen ja kahvia oli pakko saada. Valitsimme kahvittelupaikaksemme viime postauksessani mainitsemani Place d` Armesin ja yhden sen reunoilla olevan kahvilan. Aukiolla oli menossa vaikka minkälaista tapahtumaa juuri silloin ja ihmisvilinä oli aikamoista. Nautimme tuosta hälinästä ympärillämme ja ihanasta auringon lämmöstä.

Kahvin jälkeen kävelimme melko päämäärättömästi Luxemburgin vanhassa kaupungissa ja ihailimme upeita maisemia ja kauniita rakennuksia.

Ennen kun palasimme takaisin hotellille valmistautumaan iltaan, kävimme Ladurée leipomossa maistelemassa heidän kuuluisia macaron-leivoksia. Ladurée on ranskalainen vuonna 1862 perustettu leipomo. Erityisen kuuluisa se on juuri macaron-leivoksistaan, joita myydään edelleen päivittäin jopa 15 000 kappaletta. Paikka oli itsessään kuin karkki tai herkullinen macaron-leivos. Oikea pikku paratiisi.

Luxemburgin ilta oli lämmin ja pimenevä ilta sytytti kaupungin valot. Place d`Armes ja sen ympäristö oli edelleen täynnä ihmisvilinää kun istuimme Go Ten Bar & Café:n terassilla ja siemailimme mansikkaisia cocktailejamme. Toinen päivä Luxemburgin huomassa alkoi pikku hiljaa painua mailleen.    

                                                                       <3 Hanna