Flunssaisen kanakeitto

Nyt tuntuu jylläävän jos jonkinlaista pöpöä ja bakteeria. Ainakin omassa ystäväpiirissä melkein jokaisella on flunssa tai joku on vähintään toipumassa siitä. Itselläkin on kurkku ollut karheana nyt muutaman päivän ja nenä on alkanut mennä tukkoon. Tuntuu sille, että flunssa tulee jos on tullakseen, osalle hieman lievempänä ja toisille sitten taas pitkän kaavan mukaisesti. Yhteistä kaikille tuntuu kuitenkin olevan se, että olo on voipunut ja ruoka ei tunnu maistuvan.

Flunssaan puree kaikkein parhaiten lepo, joka ainakin itselle tuntuu olevan tuon syömisen lisäksi se vaikein asia. Jos olo vain antaa myöten, lähden liian helposti salille tekemään sen kuuluisan kevyen treenin, joka sitten loppujen lopuksi ei ehkä olekaan enää niin kevyt ja olo onkin sitten sen mukainen. Pitäisi vaan ymmärtää ottaa iisiä saman tien kun flunssan ensioireet iskevät. Kipeänä ei saa eikä missään nimessä pidä treenata.

Toinen ongelma on ruoka. Flunssassa ruoka ei tunnu menevän alas mitenkään, vaikka ilman muuta pitäisi syödä ja nauttia paljon nesteitä. Nyt varsinkin kun olen kymmenen viikon dieetillä, laadukkaan ruuan ja ruokarytmin merkitykset ovat korostuneet. Enkä näin flunssaisena haluaisi sotkea ruokarytmiäni vain sen vuoksi, että ruokahalu on tipotiessään. Kehittelin siis itselleni Bikini Challenge dieettiini sopivan kanakeiton.

Flunssaisen Kanakeitto (Yksi annos)

100 g Broileria (maustamatonta)

200 g Kasviksia (esim. paprika, porkkana, palsternakka, selleri)

250 g Bataattia

1 Sipuli

1 Pieni valkosipuli

Inkivääriä

Chiliä (tuoretta tai jauhettua)

Kanaliemikuutio

Suolaa

Öljyä

Vettä

Kuori ja pilko kasvikset, sipulit sekä bataatti. Tee samankokoisia paloja, jotta kasvikset ja bataatti kypsyvät tasaisesti.

Kuumenna öljy kattilassa ja ruskista broilerit. Lisää joukkoon sipulit ja raastettu inkivääri. Kääntele hetki, jotta sipulit pehmenevät. Lisää kattilaan kasvikset ja bataatti, kääntele muutaman kerran.

Lisää mausteet, kanaliemikuutio ja vesi. Anna keiton kiehua miedolla lämmöllä, kunnes kasvikset ja bataatti ovat kypsiä. 

Dieettivinkki: Jos haluat tehdä kerralla enemmän kuin yhden annoksen, paista kerralla enemmän broileria, johon lisäät paisto vaiheessa sipulit ja raastetun inkiväärin. Jaa broilerit kuumuutta kestäviin rasioihin. Valmista loppukeitto ohjeen mukaan ja jaa se sitten tasaisesti rasioihin, joihin olet aiemmin laittanut broilerit. Anna jäähtyä, kannet päälle ja jääkaappiin odottamaan ruokailua.

Ja tämä keitto toimii varmasti, vaikka ei dieetillä olisikaan. Siinä tapauksessa joukkoon voi vaikka lisätä hieman pippurituorejuustoa. 

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille ja tsemppiä flunssan kanssa taisteleville!

<3 Hanna

Don't be so hard on yourself

Keskiviikkona töistä lähtiessäni osuin - monen muun suomalaisen tavoin - keskelle lumituiskua. Kotipysäkillä bussista pois hypätessäni päätin oikaista hieman, sillä sää ei todellakaan ollut kovin miellyttävä. Lumista rinnettä ylös kavutessani oikea jalkani lipsahti ihan yllättäen taaksepäin, ja ennen kun ehdin edes kunnolla tajuta, mitä oikein tapahtui, valuin polvillani lumista rinnettä alas. Ensimmäinen reaktioni oli spontaani nauru. Ylös yrittäessäni kaaduin vielä uudelleen, sillä nauroin niin kovasti. Pystyin näkemään mielessäni, kuinka hölmölle koko tilanne varmasti näytti: blondi tyttö konttaa kikattaen lumista rinnettä ylös hiukset tuulessa liehuen, selässään iso musta treenikassi.

Kotiin päästyäni hihittelin edelleen ja lähetin ystävälleni ääniviestin, jossa nauraen kerroin kuinka olin äsken kontannut revityt farkut jalassa lumista rinnettä ylös. Siinä samassa huomasin jotain: nauroin pitkästä aikaa itselleni, omalle hölmöilylleni, ja se tuntui valtavan hyvälle. Ja niinhän sen pitäisi mennäkin, meidän pitäisi uskaltaa nauraa enemmän itsellemme.

Hieman reilu pari vuotta sitten elämässäni tapahtui suuri muutos: pitkäaikainen parisuhteeni loppui ja se sai liikkeelle myös suuren muutoksen minussa. Muutos oli kyllä jo alkanut aikaisemmin, mutta ero sysäsi sen eteenpäin täydessä voimassaan. Kaksi vuotta on ajallisesti melko lyhyt aika, mutta siihen on mahtunut todella paljon kaikenlaista. Osasta olen välillä miettinyt, että ne asiat olisin voinut jättää kokematta. Mutta miksi? Osaksi varmaan siksi, että jotkut niistä asioista satuttivat minua henkisesti todella paljon, mutta nyt tiedän, että juuri ne asiat ovat kasvattaneet minua eniten, ja olen oppinut asioita, joita en olisi ilman näitä kokemuksia koskaan sisäistänyt. 

Nyt kun katson peiliin, ei siellä todellakaan ole enää se sama ihminen kuin kaksi vuotta sitten, ei edes se sama, joka peilistä katsoi kaksi kuukautta sitten. Tämä ihminen haluaa elämältään ihan muita asioita ja tämä ihminen näyttää myös erilaiselle. Tämän ihmisen ajatus- ja arvomaailmat ovat myös melkein täysin muuttuneet. Silti nyt helmikuussa 2017 tämä ihminen, joka tuijottaa minua takaisin peilistä, tuntuu enemmän minulta kuin koskaan aiemmin. 

Kaikki ei ole kuitenkaan täysin muuttunut, sillä rakkaus liikuntaan ja varsinkin salitreenaamiseen onpysynyt ja  vahvistunut. Ymmärrän kuitenkin nyt, että mieltään on ihan ok muuttaa ja pitää tehdä niitä asioita, joista nauttii ja jotka tuottavat itselle hyvää mieltä. Tiedän myös, että on uskallettava nauraa itselle, on uskallettava antaa sattumalle mahdollisuus eikä aina niin kovasti suunnitella kaikkea etukäteen. On uskallettava elää! Ei sillä ole niin väliä, jos ei juuri nyt tiedä mitä koko loppuelämältään haluaa. Uskalletaan välillä ajelehtia - ellei olla jopa vähän tuuliajolla. Se voi nimittäin joskus tehdä ihan hyvää! ;)

Uskalletaan elää edes vähän enemmän hetkessä.

Uskalletaan olla armollisempia itsellemme. 

Ihanaa lauantaita kaikille! Tästä vähän fiilistelybiisiä

<3 Hanna

Melko täydellinen lauantai

Olin perjantaiyönä unohtanut sulkea sälekaihtimet, joten heräilin lauantaiaamuna aurinkoon. Herätyskelloa en ollut edes laittanut soittamaan, sillä tiesin, että aamulla ei olisi kiire minnekään. Siinä vielä sängyssä maatessani ja nauttiessani auringon paisteesta kasvoillani tiesin, että edessä odotti ihana päivä ystävän kanssa sekä dieetin viides lauantai eli ns. tankkauspäivä. 

Noin puolenpäivän aikaan bussipysäkille kävellessäni aurinko paistoi edelleen ja lintujen laulu sai ilman tuntumaan entistä keväisemmältä. Ilmassa jopa tuoksui kevät, sillä lumi oli alkanut sulamaan ja paljastanut altaan nurmikot ja tiet. Päätimmekin ystäväni kanssa kävellä Kampista Punavuoren Viiskulmassa sijaitsevaan Brooklyn Cafeeseen myöhäiselle lounaalle. 

Brooklyn Cafe on kahden New Yorkista kotoisin olevan sisaruksen pitämä viihtyisä ja aitoa BKL- tunnelmaa tarjoava kahvila aivan kolmosratikan pysäkin vieressä. Kahvila on n. kuukausi sitten avattu uudelleen laajentuneena, kun viereinen liikehuoneisto yhdistettiin vanhaan tilaan purkamalla tilojen välinen seinä. Kahvila tarjoaa todella laajan valikoiman erilaisia kahveja, ja myös teen ystävät on huomioitu. Makean nälkään löytyy vaikka mitä vaihtoehtoja - aina herkullisista cupcakeista vohveleihin. Bagelit vievät nälän mennessään ja ovat todellakin niitä aitoja nykiläisiä. Brooklyn Cafe on ollut lempparikahvilani jo viimeiset kaksi vuotta. Kannattaa muuten ehdottomasti käydä testaamassa myös kahvilan aamupalasetti. 

Lounaan jälkeen kävelimme takaisin keskustaan ja laitoimme shoppailuvaihteen päälle. Siinä samalla tuli taas naurettua enemmän, kuin koko viikon aikana yhteensä ja käytyä läpi huolet sekä murheet. Naurun ohella mukaan tarttui muutama alelöytö sekä ehkä vähän jotain muutakin, ja nyt kummatkin odottavat kevättä ja kesää entistä enemmän.

Shoppailun aikana kulutetut kalorit haettiin takaisin Kampin Ben & Jerry’s kioskilta. Melko täydellinen lauantai, sanoisin. Näitä saisi olla enemmän. 😊

<3 Hanna 

-Takki: Vero Moda, Huivi: Pieces, Aurinkolasit: RayBan, Laukku: Ralph Lauren, Kengät: Löytö Berliinistä

Vaahtokarkki-browniekeksit

Olen ihan hulluna leipomiseen. Ruoanlaittaminen ei niinkään kuulu vahvuuksiini, mutta jos kyseessä on sokerin ja jauhojen yhdistäminen niin I'm in! Jos pidän juhlat, teen melkein kaiken aina itse, sillä nautin siitä tuoksusta, joka uunista pieneen asuntooni tulvahtaa. Vien mielelläni leipomuksiani myös töihin, sillä pakkaseni on pieni enkä pysty mitenkään yksin tai edes yhdessä ystävieni kanssa syömään kaikkea. Erityisesti eri tavoin ja eri värein koristellut cupcaket sekä browniet kuuluvat lempparileivonnaisiini.

Sain ystävänpäivälahjaksi lasipurkin, joka sisälsi ainekset brownie-leivonnaisten valmistamiseen. Sekaan lisätään vain hieman vaahtokarkkeja, sekoitetaan, nostetaan lusikalla nokareita pelille leivinpaperin päälle, paistetaan uunissa ja voilà – ihanat vaahtokarkki-browniekeksit ovat valmiit tarjottavaksi.

Vaahtokarkki-browniekeksit

3 dl vehnäjauhoja

1/2 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

1/2 tl vaniljasokeria

1 1/2 dl kaakakojauhetta

3 dl sokeria

1 dl suklaarouhetta

1 dl suolattuja pähkinöitä

3 kpl kananmunia

200 g margariinia tai voita

vaahtokarkkeja

Sekoita kaikki kuivat aineet keskenään isossa kulhossa. Sulata margariini/voi ja sekoita kuivien aineiden joukkoon. Lisää joukkoon kananmunat yksitellen. Sekoita. Lisää viimeikseksi joukkoon vaahtokarkit (saksi vaahtokarkit pieneksi paloiksi saksilla). Sekoita seos tasaiseksi.

Nostele kahdella lusikalla pelille leivinpaperin päälle nokareita. Muista jättää tarpeeksi tilaa nokareiden väliin, sillä nokareet leviävät uunissa. Paista 200 –asteisessa uunissa noin 8-10 minuuttia. Keksien kuuluu jäädä sisältä hieman tahmeiksi.

Anna keksien asettua pellillä hetki ennen kuin nostat ne ritilän päälle jäähtymään. Säilytä keksit jääkaapissa rasiassa. Vaahtokarkki-browniekeksit vain paranevat, kun niiden antaa olla jääkapissa muutaman päivän. Keksit voi myös pakastaa.

Keksit sopivat muuten täydellisesti myös vaniljajäätelön kanssa tarjottavaksi ja mukaan voi laittaa myös hieman kinuskikastiketta <3

<3 Hanna

P.S. Toivottavasti olette ehtineet nauttia näistä muutamasta ihanasta, keväisestä aurinkoisesta päivästä. Omat energiatasoni ovat ainakin nousseet huomattavasti, kun aurinko on viimein tullut takaisin tuolta jostain etelästä. Toivottavasti kevät alkaa pian täydellä teholla. 😊

Ystävyydestä

"Friendship isn't about whom you've known the longest. It's about who came and never left your side."

Itse olen vasta näin aikuisiällä löytänyt vierelleni ihmisiä, joiden tiedän pysyvän siinä aina. Jos tuntuu siltä että putoan, tiedän että ystäväni ottavat vastaan ja auttavat takaisin ylös. Yhdessä olemme selvinneet niin paljosta ja tulemme aina selviämään. Monet surun kyyneleet on tullut vuodatettua ystävän sylissä kun kaikki on tuntunut kaatuvan päälle, eikä mikään ole tuntunut onnistuvat ja itseluottamus on meinannut loppua kesken. Silloin on aina jostain suunnasta kuulunut: "Nyt kana keräät ittes!" Toisaalta en pysty edes laskemaan niitä kaikkia hetkiä, jolloin olen nauranut vedet silmissä ja ollut onnellisempi kuin koskaan ennen. Ne kaikkein yllättävimmät naurunpurskahdukset kahvilassa, hölmöimmät ideat keskellä yötä, ylläri reissut, lässähtäneet kakut, kuolemattomat lausahdukset...

Tänä vuonna ajattelin muistaa ystäviäni itsetehdyillä, Lilleliisin virkatuilla Ystävänpäivä pupuilla

 
Ystävyys on kuitenkin ennen kaikkea läsnäoloa ja välittämistä. Olet niiden ihmisten summa, joita pidät lähelläsi. <3 Olen kiitollinen siitä, että olen saanut vierelleni ihmisiä, jotka hyväksyvät minut ehdoitta juuri sellaisena kuin olen ja tulen olemaan. Kiitos ihanat ystäväni:

"But at least I got my friends

Share a rain coat in the wind

Got my back until the end

Like a life boat in the dark

Saving me from the sharks

At least I got my friends"

-Aura Dione

Hyvää Ystävänpäivää! 

<3 Hanna

Irtiotto arjesta -Tammikuinen Berliini

Se tunne, kun lentokone nousee Helsinki-Vantaan lentokentältä innostaa minua aina; vatsassa lentelee perhosia ja mielen valtaa innostuneisuus. Vaikka matkakohde olisikin ennalta tuttu ja vain reilun tunnin lentomatkan päässä, tuntuvat uudet kokemukset ja se pieni irtiotto arjesta aina mahtavalta. Aina ei tarvitse lähteä kauas.

Tammikuinen Berliini ei todellakaan aluksi tarjonnut sitä parastaan sään puolesta, kun kaksi blondia (riemuidiootit) suuntasivat Tegelin lentokentältä kohti Landsberger Alleella sijaitsevaa hotellia. Tuuli oli kova, ja räntää satoi vaakatasossa suoraan päin kasvoja. Onneksi hotelli kuitenkin löytyi melko nopeasti paikallisen avun turvin, ja ratikka vei melkein suoraan hotellin ovelle. Pikaisen siistiytymisen jälkeen kummankin ensimmäinen ajatus oli ruoka. Räntäsade oli jo tipotiessään, kun ajelimme ratikalla kohti Alexanderplatzia. 

Olen käynyt Berliinissä edellisen kerran kesällä 2014 ja jo silloin ihastuin ikihyväksi kaupungin rentoon ilmapiiriin, halpaan hintatasoon ja erityisesti niihin pieniin tunnelmallisiin kahviloihin sekä leipomoihin, joita löytyy melkein jokaisesta kadunkulmasta.  Paikalliset herkut eli Döner kebab ja Apfel Strudel tuli testattua myös nyt -  kolme vuotta myöhemmin.

 

Kaupungin rento ilmapiiri tarttui meihinkin melko nopeasti, vaikka aluksi esimerkiksi oluen juominen metrossa tai ylipäätään julkisessa kulkuneuvossa tuntui sille, kun olisi tehnyt jotain väärää. Paikallisilla näytti kuitenkin selvästi olevan tapana käydä perjantain työpäivän päätteeksi hakemassa kaupasta pullo olutta viikonlopun alkamisen kunniaksi ja nauttia se kotimatkalla. Rento ja kiireetön ilmapiiri jatkui myöhemmin illalla sekä yöllä, kun kävelimme pitkin Itä-Berliinin katuja. Kävimme pyörähtämässä erilaisissa pubeissa ja ruokapaikoissa, joissa iloksemme huomasimme, kuinka ihmiset todellakin puhuivat keskenään ja kännykät pysyivät taskuissa. Mekin tutustuimme muun muassa australialaiseen pariskuntaan, ja heidän kanssaan keskusteltaessa ei todellakaan edes tehnyt mieli kaivaa puhelinta esille.

Ilman shoppailua ei tästäkään reissusta selvitty, sillä Berliinin halpa hintataso suorastaan pakotti tekemään ostoksia. Alexanderplatzilla sijaitseva Primark, ostoskeskus Alexa sekä TK Maxx täyttivät matkalaukkumme ääriään myöten. Jos suunnittelee viikonloppureissua Berliiniin, kannattaa ostosreissu hoitaa viimeistään lauantaina, sillä sunnuntaina suurimmat liikkeet ovat kiinni ja avoinna ovat ainoastaan satunnaiset päivittäistavaroita myyvät kaupat sekä kioskit.

Sunnuntaina eli viimeisenä minilomapäivänä suuntasimmekin heti aamiaisen jälkeen Bernauer Strasselle Mauerparkin ulkoilmakirpputorille, josta löytyy kaikenlaista uutta ja käytettyä tavaraa, kuten vaatteita, huonekaluja, kirjoja ja koruja. Kirpputorilta löytyy myös ruokaa ja juomaa. Kannattaa ehdottomasti kokeilla Nutella crepejä, jotka todella vievät kielen mennessään.

Maanantaina iltapäivällä kotiovea avatessa nauratti edelleen sunnuntainen jalkapatikka, kun päätimme, että haluamme ehdottomasti vielä viimeisenä Berliini-iltana juoda muutaman oluen sekä syödä viimeiset karkit ennen kotiinpaluuta ja alkavaa kymmenen viikon dieettiä. Muutenkin tuon neljän päivän aikana tuli naurettua useasti niin paljon, että kyyneleet valuivat silmistä ja vatsaan koski. Aika onnistunut irtiotto arjesta!

<3 Hanna
#gobighomeisboring