Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustusvinkki. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste matkustusvinkki. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 14. kesäkuuta 2017

Luxemburg Part 3

Viimeinen päivä Luxemburgissa. Aamu ei sään puolesta luvannut kovinkaan hyvää; vettä ei satanut, mutta tuuli oli melko kova ja aurinko oli piilossa paksun pilviverhon takana kun suuntasimme taas kohti kaupungin keskustaa. Saara oli jo aiemmin varannut meille pöydän La Table du Pain ravintolasta brunssia varten.

La Table du Pain sijaitsee aivan Place d´Armesin laidalla ja on leipomo tyyppinen ravintola, jonka brunssi kyllä todellakin vei kielen mennessään ja piti kylläisenä pitkälle päivään asti. Brunssia tarjoillaan aina viikonloppuisin kello kolmeen asti. Juuri tuohon brunssiaikaan ravintola on yleensä todella täynnä, ja pöytävaraus kannattaa todellakin olla, sillä ilman sitä ei brunsseilu välttämättä onnistu.

Brunssi menuun, jonka valitsimme kuului korillinen erilaisia leipiä, kolme eriliasta hilloa, vapaa valintainen kahvi, tuoremehua ja lautanen, jossa oli muun muassa kananmunaa ja pekonia. Jos brunssi ei nappaa niin La Table du Pain:sta löytyy myös lounasta ja suuri valikoima erilaisia leipomotuotteita eli miten päin tahansa paikka kannattaa käydä katsastamassa.


Brunssin jälkeen käväisimme vielä nopeasti hotellilla ja sillä välin sääkin koki ihme muutoksen; aurinko tuli esiin pilvien takaa ja tuuli tyyntyi. Sään parantuminen oli todella hyvä juttu, sillä olimme päättäneet, että juuri sunnuntaina menisimme tutustumaan Grund:iin. Grund on Luxemburgin kaupungin asutusalue, joka sijaitsee laaksossa keskustan alapuolella Alzette joen penkalla. Laaksoon voi laskeutua joko hissillä (hissi vaihtoehtoja on monia) tai sitten kävellä. Luxemburg Part 1 postauksessa mainittu lasinen Pfaffenthal Lift on yksi niistä hisseistä, joilla alas laaksoon voi laskeutua. Maisemia en edes ala kuvailla vaan annan kuvien puhua puolestaan:








Törmäsimme Grundissa moniin piknik seurueisiin ja pienissä viihtyisissä ravintoloissa sekä kahviloissa oli melkein tupaten täyttä. Kävelimme myös pienen nykytaide tapahtuman lävitse ja nautimme ilmassa tuoksuvasta kukkien tuoksusta. Saimme kulumaan Grundissa useamman tunnin ja loppu illan vietimme keskustassa. Luxemburgissa ei yleensä sunnuntaisin ole auki muuta kuin vain harvat ja tietyt kaupat, mutta juuri tuona sunnuntaina meillä kävi hyvä tuuri, sillä kyseessä oli kesäkuun ensimmäinen sunnuntai. Luxemburgin keskustan kaupat ovat auki joka kuun ensimmäinen sunnuntai kello kahdesta kello kuuteen.


Siinä istuessani viimeistä kertaa, ainakin juuri silloin, Cercle-Citéen portailla ja katsellessani aukiolla olevia ihmisiä ja kuunnellessani orkesterin soittamaa musiikkia tuntui jotenkin todella onnelliselta. <3

Seuraavia reissu päivityksiä, sitten Rhodoksen auringon alta.

<3 Hanna




lauantai 10. kesäkuuta 2017

Luxemburg Part 1

Blogin kirjoittelu on tässä viime aikoina jäänyt todella olemattomaksi kiireen takia. Nyt kuitenkin näyttää sille, että uudet työkuviot ovat selkiintyneet ja kesäloma on alkamassa, joten myös kiire hellittää. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole kertoa kiireestä, vaan aivan ihanasta pikkuruisesta maasta, jossa kävin viettämässä miniloman viime viikolla. Luxemburg part 1:

Viime viikon perjantaina tämä tyttö starttasi KLM:n lennolla Helsinki-Vantaalta kohti Luxemburgia. Vähän reilu kaksi tuntia lentoa ja pikainen koneen vaihto Amsterdamissa. Tämän jälkeen noin 40 minuuttia koneessa ja olinkin jo perillä Luxemburgin pienellä Findelin lentokentällä.


Luxemburg on noin puolen miljoonan asukkaan suurherttuakunta Länsi-Euroopassa, josta on todella hyvät liikenneyhteydet sen naapurivaltoihin Ranskaan, Saksaan ja Belgiaan. Itselleni Luxemburg ei ollut millään tavalla tuttu matkakohteena, ainoastaan niin sanottuna Euroopan Unionin bisneskaupunkina, jonne ystäväni Saara lähti huhtikuussa suorittamaan työharjoittelua.

Saara olikin minua vastassa lentokentällä ja kyllähän siinä itku tuli kummallakin, koska toista ei ollut kuitenkaan nähnyt kolmeen kuukauteen eikä Skypen kautta käydyt puhelut riitä korvaamaan sitä, että normaalisti toista näkee melkeinpä päivittäin livenä. Kun kyyneleet oli kuivattu suuntasimme hotellilleni, joka oli kävelymatkan päässä lentokentältä. Pikainen siistiytyminen ja vaatteiden vaihto, sillä Luxemburgissa oli jo ihan kesäiset lämpötilat, ja sen jälkeen bussilla kohti keskustaa. Käytimme koko tuon kolmen päivän aikana liikkumiseen busseja, sillä niiden käyttäminen on tehty todella helpoksi ja neljällä eurolla voi ostaa itselleen päivälipun. Päivälipulla voi matkustaa niin paljon kun haluaa ja bussien lisäksi se käy myös junissa. Ja ehkä tulevaisuudessa myös raitiovaunussa, joiden kiskoja kovaa vauhtia asennettiin paikoilleen.



Ensimmäinen etappimme oli ostoskeskus Auchan josta ostimme mukaamme paikallista kuohuviiniä ja herkkuja piknikkiä varten. Jatkoimme matkaamme kävellen kohti Fondation Pescatore puistoa, josta löytyy turistien suosiossa oleva iso Luxemburg kirjain -kyltti. Istuimme puistossa hetken ja nautimme kaupasta ostamamme herkut. Silmiinpistävää oli kuinka monta roskista oli saatu mahtumaan yhteen pieneen puistoon ja tämän vuoksi Saara kutsuukin puistoa leikkimielisesti ”roskispuistoksi”. Hauskaa ja yllättävää oli seurata kuinka siellä täällä puistossa hajallaan olleet piknik seurueet ja muuten vaan hengailevat porukat ihan oikeasti jopa käyttivät näitä roskiksia. Pullon pulloa tai roskan roskaa ei näkynyt missään.




Puistosta jatkoimme kävelyämme kohti Pfaffenthal Lift:a, joka lasinen näkötorni, josta avautuu ihan huikea näkymä alapuolella olevaan laaksoon. Näkötornin seinät sekä lattia ovat tehty lasista ja samoin myös hissi, jolla pääsee muutamassa minuutissa ylhäältä alas laaksoon. Torni on kaikille avoin ja täysin maksuton, joten suosittelen ehdottomasti käväisemään kurkkaamassa miltä Luxemburg näyttää 65 metrin korkeudesta.




Käväisimme vielä ihastelemassa ja nauttimassa lämpöisen kesäillan tunnelmasta Place d`Armesilla, joka ihastuttava aukio vanhassa kaupungissa. Aukiota reunustavat eri ravintoloiden ja kahviloiden ulkoterassit ja aukion keskuksena toimii katettu esiintymislava, jossa vierailevat bändit ja musiikkiryhmät esittävät musiikkia aina kesäiltaisin. Istuimme siinä Cercle-Citéen portailla ja katselimme musiikin tahdissa tanssivia pariskuntia ja aukion valoja; ihana tapa aloittaa muutaman päivän irtiotto arjesta.



<3 Hanna