Luxemburg Part 1

Blogin kirjoittelu on tässä viime aikoina jäänyt todella olemattomaksi kiireen takia. Nyt kuitenkin näyttää sille, että uudet työkuviot ovat selkiintyneet ja kesäloma on alkamassa, joten myös kiire hellittää. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole kertoa kiireestä, vaan aivan ihanasta pikkuruisesta maasta, jossa kävin viettämässä miniloman viime viikolla. Luxemburg part 1:

Viime viikon perjantaina tämä tyttö starttasi KLM:n lennolla Helsinki-Vantaalta kohti Luxemburgia. Vähän reilu kaksi tuntia lentoa ja pikainen koneen vaihto Amsterdamissa. Tämän jälkeen noin 40 minuuttia koneessa ja olinkin jo perillä Luxemburgin pienellä Findelin lentokentällä.

Luxemburg on noin puolen miljoonan asukkaan suurherttuakunta Länsi-Euroopassa, josta on todella hyvät liikenneyhteydet sen naapurivaltoihin Ranskaan, Saksaan ja Belgiaan. Itselleni Luxemburg ei ollut millään tavalla tuttu matkakohteena, ainoastaan niin sanottuna Euroopan Unionin bisneskaupunkina, jonne ystäväni Saara lähti huhtikuussa suorittamaan työharjoittelua.

Saara olikin minua vastassa lentokentällä ja kyllähän siinä itku tuli kummallakin, koska toista ei ollut kuitenkaan nähnyt kolmeen kuukauteen eikä Skypen kautta käydyt puhelut riitä korvaamaan sitä, että normaalisti toista näkee melkeinpä päivittäin livenä. Kun kyyneleet oli kuivattu suuntasimme hotellilleni, joka oli kävelymatkan päässä lentokentältä. Pikainen siistiytyminen ja vaatteiden vaihto, sillä Luxemburgissa oli jo ihan kesäiset lämpötilat, ja sen jälkeen bussilla kohti keskustaa. Käytimme koko tuon kolmen päivän aikana liikkumiseen busseja, sillä niiden käyttäminen on tehty todella helpoksi ja neljällä eurolla voi ostaa itselleen päivälipun. Päivälipulla voi matkustaa niin paljon kun haluaa ja bussien lisäksi se käy myös junissa. Ja ehkä tulevaisuudessa myös raitiovaunussa, joiden kiskoja kovaa vauhtia asennettiin paikoilleen.

Ensimmäinen etappimme oli ostoskeskus Auchan josta ostimme mukaamme paikallista kuohuviiniä ja herkkuja piknikkiä varten. Jatkoimme matkaamme kävellen kohti Fondation Pescatore puistoa, josta löytyy turistien suosiossa oleva iso Luxemburg kirjain -kyltti. Istuimme puistossa hetken ja nautimme kaupasta ostamamme herkut. Silmiinpistävää oli kuinka monta roskista oli saatu mahtumaan yhteen pieneen puistoon ja tämän vuoksi Saara kutsuukin puistoa leikkimielisesti ”roskispuistoksi”. Hauskaa ja yllättävää oli seurata kuinka siellä täällä puistossa hajallaan olleet piknik seurueet ja muuten vaan hengailevat porukat ihan oikeasti jopa käyttivät näitä roskiksia. Pullon pulloa tai roskan roskaa ei näkynyt missään.

Puistosta jatkoimme kävelyämme kohti Pfaffenthal Lift:a, joka lasinen näkötorni, josta avautuu ihan huikea näkymä alapuolella olevaan laaksoon. Näkötornin seinät sekä lattia ovat tehty lasista ja samoin myös hissi, jolla pääsee muutamassa minuutissa ylhäältä alas laaksoon. Torni on kaikille avoin ja täysin maksuton, joten suosittelen ehdottomasti käväisemään kurkkaamassa miltä Luxemburg näyttää 65 metrin korkeudesta.

Käväisimme vielä ihastelemassa ja nauttimassa lämpöisen kesäillan tunnelmasta Place d`Armesilla, joka ihastuttava aukio vanhassa kaupungissa. Aukiota reunustavat eri ravintoloiden ja kahviloiden ulkoterassit ja aukion keskuksena toimii katettu esiintymislava, jossa vierailevat bändit ja musiikkiryhmät esittävät musiikkia aina kesäiltaisin. Istuimme siinä Cercle-Citéen portailla ja katselimme musiikin tahdissa tanssivia pariskuntia ja aukion valoja; ihana tapa aloittaa muutaman päivän irtiotto arjesta.

<3 Hanna