Vuoden 2017 päätös - Hei vaan vuosi 2018!

Olen tässä nyt vietellyt viiden päivän vapaita melkein kuukauden kestäneen työputken jälkeen, no kyllä siihen kuukauteen mahtui ihan kokonaista kaksi täysin vapaata päivää. Nyt on ollut aikaa vetää hieman yhteen viime vuoden tapahtumia ja pohtia tätä vuotta, ei voi enää sanoa, että tulevaa vuotta, koska onhan vuotta 2018 kulunut jo kaksi viikkoa.

Viime vuosi oli aika lailla omistettu ystäville ja matkustelulle. Vuoteen mahtui kolme reissua, joista ensimmäinen heti alkuvuodesta. Kävimme Saaran kanssa Berliinissä pitkän viikonlopun verran. Tuosta reissusta voi lukea lisää täältä. Toinenkin matka oli niin ikään pitkä viikonloppu ja niin ikään Saaran kanssa. Reissasin Luxemburgiin moikkaamaan Saaraa, joka oli tekemässä työharjoittelua siellä. Ihana pieni valtio isojen vieressä. Ihan kun olisi ollut sekä Ranskassa että Saksassa samaan aikaan. Tuosta reissusta voi lukea lisää täältä, täältä ja vähän vielä täältäkin.

Kreikassa vierähti heinäkuussa kokonainen viikko. Reissuun lähdettiin ajatuksella "viikko ilman mitään stressiä" eli emme olleet tehneet etukäteen juuri mitään suurempia suunnitelmia. Hotelli oli sentään varattu. Stressittömyys teema piti hyvin koko matkan ajan. Kävimme kyllä Perhoslaaksossa, Lindoksessa ja Rohoksen vanhassa kaupungissa, mutta muuten nautittiin auringosta ja lämmöstä. Suomen kesä kun ei oikein parastaan tarjonnut viime vuonna. Rodos fiiliksistä voi lukea näistä neljästä postauksesta: Rodos fiiliksiä part 1, Rodos muistoja part 2 -Perhoslaakso, Rodos muistoja part 3 - Rhodoksen kaupunki, Rodos muistoja part 4 - Lindos.

Tänäkin vuonna on matkoja tiedossa, joista ainakin kaksi on jo lyöty lukkoon. Lennot ja hotelli Amsterdamiin varattiin eilen. Toisen reissun lennot vielä odottavat varaamista. Tuo Amsterdamin reissu on muuten minun synttärireissuni, sillä täytän tänä vuonna 30-vuotta. Jännittää! Ja ehkä samalla myös hirvittää hieman. Mutta ainoastaan hyvällä tavalla...

Todistettavasti aurinko paistoi täällä Suomessakin viime vuonna ainakin yhden viikonlopun ajan, nimittäin Ruisrockin ajan. Maijallla ja minulla oli lauantai-sunnuntai liput. Juhlimme samalla yhdeksää vuotta ystävinä. Tänä vuonna täyteen tulee tasan kymmenen vuotta. Saa nähdä mitä keksitään. Tyttöjen keikkaperinteinen nyt ainakin. Meille on tullut tavaksi käydä joka vuosi marraskuussa jollakin keikalla. Viime vuonna se oli Five Finger Death Punch ja In flames.

Vuoteen mahtui myös treenailua, joka tuotti haluttuja tuloksia, mutta samalla myös avasi silmiä oman kehon suhteen ja tuotti oivalluksia. Tänäkin vuonna salin ovea tulee avattua ahkerasti, mutta jotakin uutta olen ottamassa mukaan omiin treeni rutiineihin. Kerran viikossa, ainakin näin aluksi, olisi tarkoitus tehdä enemmän puhtaasti kehonhallinta painoitteisia treenejä.

Viime vuoden loppu puoli toi mukanaan myös muutoksia, sillä muutimme Ronin kanssa yhteiseen asuntoon Espoon Niittykumpuun. Tässä on jo nyt hetken aikaa totuteltu asumaan saman katon alla ja kyllähän tämä sujuu. :) Projekti "asunnon sisustaminen" tosin jatkuu edelleen. Onneksi Roni antaa minulle melko vapaat kädet toteuttaa ideoitani, mutta toimii myös samalla järjen äänenä, jos ideat meinaavat lähtevän ihan lapasesta.

Teinkö joitain uuden vuoden lupauksia... En oikeastaan. Enemmänkin tavoitteita, joista stressin vähentäminen on ehkä se kaikkein suurin ja tärkein. Olen todella taivata stressaamaan jo melko pienistäkin asioita, joka sitten ihan väistämättä näkyy hyvinvoinnissa; väsyttää, mutta uni ei oikeastaan tule, rentoutuminen on todella hankalaa ja olo on todella kireä koko ajan. Roni on ihmisenä huomattavasti paljon rennompi kuin minä ja siinä onkin minulle hyvä roolimalli stressaamisen suhteen. Eihän se asioista stressaaminen ole ikinä edes tuottanut mitään suurempaa hyötyä tai muuttanut lopputulosta juuri lainkaan. Ainoastaan aiheuttanut vaan pahaa mieltä ja itkua.

Ei siis mitään huikaisevan suuria tavoitteita tai maailmaa mullistavia juttuja tälle vuodelle, tai no eihän sitä vielä voi tietää kun vuosi on vasta näin alussa. Mutta all in all tänä vuonna reissataan, treenataan, vähennetään stressiä, ajatellaan positiivisesti, nautitaan, innostutaan pienistäkin asioista,  vietetään aikaa ystävien ja läheisten kanssa, sisustetaan ja yllätytään iloisesti.

<3 Hanna 

Luxemburg Part 3

Viimeinen päivä Luxemburgissa. Aamu ei sään puolesta luvannut kovinkaan hyvää; vettä ei satanut, mutta tuuli oli melko kova ja aurinko oli piilossa paksun pilviverhon takana kun suuntasimme taas kohti kaupungin keskustaa. Saara oli jo aiemmin varannut meille pöydän La Table du Pain ravintolasta brunssia varten.

La Table du Pain sijaitsee aivan Place d´Armesin laidalla ja on leipomo tyyppinen ravintola, jonka brunssi kyllä todellakin vei kielen mennessään ja piti kylläisenä pitkälle päivään asti. Brunssia tarjoillaan aina viikonloppuisin kello kolmeen asti. Juuri tuohon brunssiaikaan ravintola on yleensä todella täynnä, ja pöytävaraus kannattaa todellakin olla, sillä ilman sitä ei brunsseilu välttämättä onnistu.

Brunssi menuun, jonka valitsimme kuului korillinen erilaisia leipiä, kolme eriliasta hilloa, vapaa valintainen kahvi, tuoremehua ja lautanen, jossa oli muun muassa kananmunaa ja pekonia. Jos brunssi ei nappaa niin La Table du Pain:sta löytyy myös lounasta ja suuri valikoima erilaisia leipomotuotteita eli miten päin tahansa paikka kannattaa käydä katsastamassa.

Brunssin jälkeen käväisimme vielä nopeasti hotellilla ja sillä välin sääkin koki ihme muutoksen; aurinko tuli esiin pilvien takaa ja tuuli tyyntyi. Sään parantuminen oli todella hyvä juttu, sillä olimme päättäneet, että juuri sunnuntaina menisimme tutustumaan Grund:iin. Grund on Luxemburgin kaupungin asutusalue, joka sijaitsee laaksossa keskustan alapuolella Alzette joen penkalla. Laaksoon voi laskeutua joko hissillä (hissi vaihtoehtoja on monia) tai sitten kävellä. Luxemburg Part 1 postauksessa mainittu lasinen Pfaffenthal Lift on yksi niistä hisseistä, joilla alas laaksoon voi laskeutua. Maisemia en edes ala kuvailla vaan annan kuvien puhua puolestaan:

Törmäsimme Grundissa moniin piknik seurueisiin ja pienissä viihtyisissä ravintoloissa sekä kahviloissa oli melkein tupaten täyttä. Kävelimme myös pienen nykytaide tapahtuman lävitse ja nautimme ilmassa tuoksuvasta kukkien tuoksusta. Saimme kulumaan Grundissa useamman tunnin ja loppu illan vietimme keskustassa. Luxemburgissa ei yleensä sunnuntaisin ole auki muuta kuin vain harvat ja tietyt kaupat, mutta juuri tuona sunnuntaina meillä kävi hyvä tuuri, sillä kyseessä oli kesäkuun ensimmäinen sunnuntai. Luxemburgin keskustan kaupat ovat auki joka kuun ensimmäinen sunnuntai kello kahdesta kello kuuteen.

Siinä istuessani viimeistä kertaa, ainakin juuri silloin, Cercle-Citéen portailla ja katsellessani aukiolla olevia ihmisiä ja kuunnellessani orkesterin soittamaa musiikkia tuntui jotenkin todella onnelliselta. <3

Seuraavia reissu päivityksiä, sitten Rhodoksen auringon alta.

<3 Hanna

Luxemburg Part 2

Lauantai aamu valkeni Luxemburgissa aurinkoisena ja todella lämpöisenä. Aamupalan jälkeen suuntasimme hieman shoppailemaan. Hintataso Luxemburgissa vaatteiden, kenkien ja asusteiden osalta on suurin piirtein Suomen tasoa ja sama koskee ravintolaruokailua. Kaupasta ostettaessa ruoka saattaa olla piirun verran halvempaa kuin Suomessa. Viini ja muu alkoholi onkin sitten huomattavasti halvempaa kuin Suomessa. Shoppailumme keskittyikin lähinnä alennusmyynteihin eikä keskustassa upeissa vanhoissa rakennuksissa sijaitseviin kalliisiin merkkiliikkeisiin.

Kun olimme viettäneet aamupäivän sisällä kaupoilla, teki kummankin mieli päästä ulos auringonpaisteeseen ja kahvia oli pakko saada. Valitsimme kahvittelupaikaksemme viime postauksessani mainitsemani Place d` Armesin ja yhden sen reunoilla olevan kahvilan. Aukiolla oli menossa vaikka minkälaista tapahtumaa juuri silloin ja ihmisvilinä oli aikamoista. Nautimme tuosta hälinästä ympärillämme ja ihanasta auringon lämmöstä.

Kahvin jälkeen kävelimme melko päämäärättömästi Luxemburgin vanhassa kaupungissa ja ihailimme upeita maisemia ja kauniita rakennuksia.

Ennen kun palasimme takaisin hotellille valmistautumaan iltaan, kävimme Ladurée leipomossa maistelemassa heidän kuuluisia macaron-leivoksia. Ladurée on ranskalainen vuonna 1862 perustettu leipomo. Erityisen kuuluisa se on juuri macaron-leivoksistaan, joita myydään edelleen päivittäin jopa 15 000 kappaletta. Paikka oli itsessään kuin karkki tai herkullinen macaron-leivos. Oikea pikku paratiisi.

Luxemburgin ilta oli lämmin ja pimenevä ilta sytytti kaupungin valot. Place d`Armes ja sen ympäristö oli edelleen täynnä ihmisvilinää kun istuimme Go Ten Bar & Café:n terassilla ja siemailimme mansikkaisia cocktailejamme. Toinen päivä Luxemburgin huomassa alkoi pikku hiljaa painua mailleen.    

                                                                       <3 Hanna

Luxemburg Part 1

Blogin kirjoittelu on tässä viime aikoina jäänyt todella olemattomaksi kiireen takia. Nyt kuitenkin näyttää sille, että uudet työkuviot ovat selkiintyneet ja kesäloma on alkamassa, joten myös kiire hellittää. Tarkoituksenani ei kuitenkaan ole kertoa kiireestä, vaan aivan ihanasta pikkuruisesta maasta, jossa kävin viettämässä miniloman viime viikolla. Luxemburg part 1:

Viime viikon perjantaina tämä tyttö starttasi KLM:n lennolla Helsinki-Vantaalta kohti Luxemburgia. Vähän reilu kaksi tuntia lentoa ja pikainen koneen vaihto Amsterdamissa. Tämän jälkeen noin 40 minuuttia koneessa ja olinkin jo perillä Luxemburgin pienellä Findelin lentokentällä.

Luxemburg on noin puolen miljoonan asukkaan suurherttuakunta Länsi-Euroopassa, josta on todella hyvät liikenneyhteydet sen naapurivaltoihin Ranskaan, Saksaan ja Belgiaan. Itselleni Luxemburg ei ollut millään tavalla tuttu matkakohteena, ainoastaan niin sanottuna Euroopan Unionin bisneskaupunkina, jonne ystäväni Saara lähti huhtikuussa suorittamaan työharjoittelua.

Saara olikin minua vastassa lentokentällä ja kyllähän siinä itku tuli kummallakin, koska toista ei ollut kuitenkaan nähnyt kolmeen kuukauteen eikä Skypen kautta käydyt puhelut riitä korvaamaan sitä, että normaalisti toista näkee melkeinpä päivittäin livenä. Kun kyyneleet oli kuivattu suuntasimme hotellilleni, joka oli kävelymatkan päässä lentokentältä. Pikainen siistiytyminen ja vaatteiden vaihto, sillä Luxemburgissa oli jo ihan kesäiset lämpötilat, ja sen jälkeen bussilla kohti keskustaa. Käytimme koko tuon kolmen päivän aikana liikkumiseen busseja, sillä niiden käyttäminen on tehty todella helpoksi ja neljällä eurolla voi ostaa itselleen päivälipun. Päivälipulla voi matkustaa niin paljon kun haluaa ja bussien lisäksi se käy myös junissa. Ja ehkä tulevaisuudessa myös raitiovaunussa, joiden kiskoja kovaa vauhtia asennettiin paikoilleen.

Ensimmäinen etappimme oli ostoskeskus Auchan josta ostimme mukaamme paikallista kuohuviiniä ja herkkuja piknikkiä varten. Jatkoimme matkaamme kävellen kohti Fondation Pescatore puistoa, josta löytyy turistien suosiossa oleva iso Luxemburg kirjain -kyltti. Istuimme puistossa hetken ja nautimme kaupasta ostamamme herkut. Silmiinpistävää oli kuinka monta roskista oli saatu mahtumaan yhteen pieneen puistoon ja tämän vuoksi Saara kutsuukin puistoa leikkimielisesti ”roskispuistoksi”. Hauskaa ja yllättävää oli seurata kuinka siellä täällä puistossa hajallaan olleet piknik seurueet ja muuten vaan hengailevat porukat ihan oikeasti jopa käyttivät näitä roskiksia. Pullon pulloa tai roskan roskaa ei näkynyt missään.

Puistosta jatkoimme kävelyämme kohti Pfaffenthal Lift:a, joka lasinen näkötorni, josta avautuu ihan huikea näkymä alapuolella olevaan laaksoon. Näkötornin seinät sekä lattia ovat tehty lasista ja samoin myös hissi, jolla pääsee muutamassa minuutissa ylhäältä alas laaksoon. Torni on kaikille avoin ja täysin maksuton, joten suosittelen ehdottomasti käväisemään kurkkaamassa miltä Luxemburg näyttää 65 metrin korkeudesta.

Käväisimme vielä ihastelemassa ja nauttimassa lämpöisen kesäillan tunnelmasta Place d`Armesilla, joka ihastuttava aukio vanhassa kaupungissa. Aukiota reunustavat eri ravintoloiden ja kahviloiden ulkoterassit ja aukion keskuksena toimii katettu esiintymislava, jossa vierailevat bändit ja musiikkiryhmät esittävät musiikkia aina kesäiltaisin. Istuimme siinä Cercle-Citéen portailla ja katselimme musiikin tahdissa tanssivia pariskuntia ja aukion valoja; ihana tapa aloittaa muutaman päivän irtiotto arjesta.

<3 Hanna